keskiviikko 23. heinäkuuta 2008

Mitta kohta täynnä...

Tuli sitten pitkästä aikaa mentyä toissailtana baariin, ja jotenkin Happy Hour sai minut taas sekoamaan kuin lapsen karamelliparatiisissa.. Tilasin aina tiskiltä kaksi drinkkiä kerrallaan ja join niitä kuin lapsi pirtelöä. Seuraava päivä meni sängyssä oksentaessa ja katuessa. Taas päätin, että nyt saa riittää.

Aloin taas pohtia omaa alkoholikäyttäytymistäni, ja totesin, että hyvin pitkälti nykyään juon muiden tahdosta. En tietenkään tarkoita, että kukaan väkisin kurkkuuni mitään kaataisi, ihan itse sen teen. Lähinnä tarkoitan sitä, että luonteen heikkoudesta johtuen seuraan aina muiden jalanjälkiä. Kun esim. mieheni juo, minäkin juon. Tekosyitä on pitkä liuta: en jaksa selvinpäin katsoa kun toinen juo, meillä tulisi vaan riitaa jos toinen olisi juonut ja toinen ei, enkä halua lähteä omasta kodistani tekemään jotakin "pois alta" siksi, että toinen juo. Enkä voi tavata tietenkään ystäviäni selvinpäin, jos he juovat, en tietenkään voi ehdottaa, että mennäänkö kahville kaljan sijaan.. En tietenkään myöskään voi tilata kahvia kapakassa. Enkä voi loputtomiin kieltäytyä tapaamasta ystäviäni vain siksi, etten joisi. Aina ne tapaamiskutsut kuitenkin tuppaavat olemaan terasseille ja kapakoihin. Ei kukaan koskaan pyydä kahville, ehkä yksi kymmenestä. Ja kukas sitten taas jaksaa kahville lähteä, jos on aina niin väsynyt ettei jaksa eväänsä liikauttaa. Alkoholi piristää, pari huikkaa ja sitten onkin jo intoa lähteä terassille ja tadaa... siellä ollaan ystävien ympäröimänä. Sosiaalinen elämä kukoistaa..

Sinä iltana kun vedin viinapaukkuja kaksin käsin, poistuin kotiin aika huonovointisena ja kaverin nähtyä naamani, se otti minua olkapäistä kiinni ja sanoi: "Ens kerralla kyllä tehdään jotain muuta kun juodaan, kyllä me voidaan tavata muissakin merkeissä kuin aina juomisen.." Ihan kuin se olisi lukenut mun ajatukset, että miksi aina näin, miksei koskaan selvinpäin... Seuraavalla kerralla, kun se soittaa, niin ehkäpä se pyytää kahville...?

Haluaisin parantaa elintapani, ihan oikeasti. Joku seinä on tulossa vastaan, niin syömisissä kuin juomisissakin. Mitta alkaa olla täysi. Jokainen suupala ja jokainen kulaus tekee jo pahaa. Jokaisella nielaisulla on paha olla, turvonnut olo, eikä enää yhtään kivaa. Silti otan niitä suupaloja ja kulauksia, kokoajan. MIKSI???????

Ei kommentteja: