Kaksi eri puolta

Mistähän se johtuu, että sitä on kuin eri ihminen töissä ja vapaalla.. Kirjoitin jo aikaisemmin siitä, miten olen niin erilainen aina tilanteen mukaan, ja siitä, miten ihmisellä onkin erilaisia rooleja, mutta että omalla kohdallani tuntuu kuin koko persoona muuttuisi....

Kun mietin millainen olen töissä ja millainen olen vapaa-ajalla, siinä on kuin kaksi eri ihmistä. Töissä olen ehkä aika tylsä, harmaa ja väritön, olen hiljainen, haluan olla paljolti omissa oloissani ja hoitaa työni hyvin. Haluan miellyttää, enkä kehtaa tai uskalla valittaa, tai vaatia. Kiroan vain hiljaa mielessäni.

Vapaa-ajalla olen kai aika värikäskin persoona, kaveriporukan johtaja, iloinen ja puhelias (olkoonkin vain kuorta ja toisinaan näytelmää).. Olen myös ilkeä tarvittaessa, ja silloinkin kun ei tarvita. Sanon suoraan jos on jotain sanottavaa, voin sanoa tosi ilkeästikin aivan ventovieraallekin ihmiselle (no tätä tapahtuu enimmäkseen baarissa). Olen monta kertaa sanonut ihan tosi pahasti. En siis tietenkään kenellekään ilman mitään syytä mene haistattelemaan, vaan tietysti siinä on aina jotain minuun kohdistunutta ärsyttävää/häiritsevää/rasittavaa kontaktia heidän puoleltaan, joka on ollut epämieluisaa. Mutta silti.... Asiat voisi toki hoitaa korrektistikin!

Miksi olen tällainen? Miksi näitä kahta puolta ei osaa yhdistää sopiviin mittasuhteisiin...??